Kirjoittaja
Ihmiskunta on ollut kiinnostunut uhkapelaamisesta aina alkuperäiskansojen alkulähteiltä nykypäivän rahapelimarkkinoille asti.
Uhka ja mahdollisuus ovat oleellinen osa ihmislajin kokemusta. Tästä huolimatta on todettava, että tästä artikkelista tulet lukemaan niin omituisia uhkapelaamisen muotoja, että heikoimpia hirvittää.
Seuraavien rivien myötä sukellamme syvälle uhkapelien historiaan. Mukana on kummallisia pelejä, tapoja, uskomuksia ja tapauksia, jotka laajentavat ymmärrystämme siitä, mitä kaikkea uhkapelaamisen kenttään on vuosituhansien saatossa mahtunut.
Senet: Muinaiset egyptiläiset betsasivat tuonpuoleiseen
Muinaisessa Egyptissä niin faaraot kuin tavalliset kaduntallaajat kokivat uhkapelaamisen viihteen lisäksi osana pyhiä rituaaleja. Sitä harrastettiin pelaamalla Senet-nimistä lautapeliä, jossa tarkoituksena oli voittaa maallisten palkkioiden sijaan jumalilta palveluksia, jotka auttaisivat matkassa tuonpuoleiseen.
Kun tähtäimessä oli näinkin merkittäviä palkintoja, täytyi panokseksikin asettaa itselleen merkittäviä asioita: esimerkiksi suuria summia rahaa, karjaa tai viljaa.
Tässä kohtaa herää kysymys: kuka keräsi panoksen, ja olivatko muinaiset temppelit mahdollisesti ensimmäisiä kasinoita?
Nika-mellakat: Kun roomalaisilta unohtui vastuullinen pelaaminen
Antiikin Roomassa osattiin lyödä vetoa ja kohteina oli kaikki mahdollinen gladiaattoritaisteluista vaaleihin. Jos tapahtumarintamalla oli hiljaista, heitettiin ajan kuluksi noppaa. Mutta mitä tapahtuu, kun vastuullinen pelaaminen unohtuu ja vedonlyönti lähtee laukalle?
Tämän Antiikin Rooman valtakunta koki nahoissaan vuonna 532 jKr., kun viikon kestänyt Nika-mellakka vaati yli 30 000 ihmisen hengen Konstantinopolissa
Syyksi mellakalle on tulkittu keisari Justinianuksen politiikkaa ja verotusta (ei ollut ETA-lisenssiä). Viimeinen niitti oli kuitenkin se, kun keisari pidätti kahden suosituimman vaunuajojoukkueen kapteenit.
Voisi melkein rohjeta väittää, että peliriippuvuus oli tuolloin melko laajamittainen yhteiskunnallinen ongelma, koska turhautumisen seurauksena melkein puolet Konstantinopolista paloi poroksi.
Länsi-Afrikan Abbia-peli: panoksena vaimoja ja muita rikkauksia
Länsi-Afrikassa Kamerunin seudulla uhkapelaaminen on muuttanut kokonaisten heimojen dynamiikkaa. Tätä on tapahtunut pelaamalla peliä nimeltä Abbia.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan pelin idea oli seuraava: kaiverretut pähkinänkuoret heitettiin maahan ja peliin osallistujat pyrkivät arvaamaan (tai tietämään), miten ja minne ne putoavat.
Pelissä oli kovat panokset, ja lopputulos vaikutti heimojen politiikkaan. Tarina kertoo esimerkiksi muuan heimopäälliköstä, joka voitti Abbia-pelissä 97 vaimoa.
Voittojen poltellessa taskua mies ei kitsastellut, vaan lainasi osan vaimoistaan heimonsa poikamiehille näiden suosioon päästäkseen. Tästä johtuen pelin nimi ”Abbia” kantaa kahta merkitystä: pelimerkki ja lainavaimo.
Jos vaimon voittaminen kiinnostaa, katso miten se on mahdollista alle olevalta videolta:
Shamaanien pelissä ei jätetty arvailulle varaa
Kun kaksi shamaania ryhtyvät uhkapelaamaan, ei arvailulle jää sijaa. Näin tapahtui shamaanien välisissä ”luupeleissä”, joista on poikinut useita variaatioita. Yksi näistä oli peli, jossa toinen pelaaja piilotti pelimerkkinä käytetyn luun toiseen käteensä ja toisen piti tietää, kummassa se on.
Panokset olivat niin korkeita, ettei kumpikaan tohtinut lähteä arvaamaan – shamaanit pyrkivät tietämään, kummassa kädessä luu on. Yksi erä saattoi kestää päiväkausia. Kun toinen teki taikoja suojellakseen salaisuuttaan, pyrki toinen käyttämään voimiaan suojakuplan läpäisemiseksi.
Hanafuda-korttipelit: Mitä yhteistä on Yakuzalla ja Nintendolla?
Moni on varmasti kuullut Japanin alamaailman Yakuza-organisaatiosta. Vain harva kuitenkin tietää, mistä tämä sai alkunsa – uhkapelistä! Kun Tokugawa kielsi vuonna 1648 kaiken länsimaisen aina korttipakkaa myöten, ei korttien iskeminen suinkaan loppunut. Kielto käynnisti sen sijaan uuden uhkapelitrendin Hanafuda-korteilla (kukkakortit).
Hanafuda-korttipakkaa käytettiin Tokion ja Osakan välimaastossa sijaitsevissa salaisissa pelisaleissa, joita hallitsivat ns. ”bakutot”. Koska talo voittaa aina, kasvoivat bakuto-perheet erittäin vaikutusvaltaisiksi. Näistä perheistä muodostui myöhemmin Yakuza.
Mutta entä sana Yakuza? Kyseinen termi tarkoitti häviävää kättä Hanafuda-korttipeleissä. Pelijätti Nintendo liittyy tarinaan siten, että se tuotti ennen videopeleihin siirtymistä Hanafuda-korttipakkoja.
Koi-Koi hanafuda-korttipeli
Koi-Koi on kahden pelaajan hanafuda-korttipeli, jossa kerätään arvokkaita korttiyhdistelmiä eli yakuja pisteiden toivossa. Vuorollasi yrität napata pöydältä kortin, joka täsmää kädessäsi olevaan (sama kukka/kuukausi). Jos onnistut, saat kortit itsellesi – jos et, joudut lyömään yhden kortin kädestäsi pöytään ja nostamaan pakasta uuden.
Kun saat ”yakun”, eli mätsäävän kortin, voit joko ottaa pisteet heti tai huutaa ”Koi-Koi!” ja jatkaa tuplaamisen toivossa. Jos vastustaja puolestaan saa ”yakun” ennen sinua, hän tuplaa pisteet.
Peli on siis hieman samanlainen kuin Texas Hold’em ja Omaha, yhdistettynä Open-Face Chinese -pelin pistejärjestelmään.
Uhkapelien jännittävä historia ei pääty tähän!
Uhkapelien historiaan ja sen ympärillä syntyneisiin jännittäviin ilmiöihin sukeltaessani tutkimusaineistoa kertyi aikamoinen nivaska. Tämä ei jää tähän – seuraavassa osassa luvassa on vielä hätkähdyttävämpää materiaalia, joten pysy kuulolla!
Lähteet:
- https://www.ancientgames.org/gambling-in-ancient-times/
- https://en.m.wikipedia.org/wiki/Nika_riots
- https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9595076/
- https://robertwhiting.substack.com/p/a-look-at-the-history-of-gambling
